Nälkä kasvaa syödessä

Otsikko pelmahti eteeni suomeksi, jatketaan siis näin. 

On niitäkin aamuja joina herään täynnä luottamusta ja intoa ja uteliaisuutta tulevaisuutta kohtaan. Tätä tämä on, naisen elämä, ensin ylös ja sitten kovaa alas, eikä suuntaa voi oikein ennustaa. Mentävä vain tunteen mukana ja ennemmin tai myöhemmin tulee juuri näitä odotettuja, valoisia ja energisiä päiviä. 

Note to self: vaikka olenkin introvertti, kannattaa käydä ihmisten ilmoilla.

Välillä kuitenkin juurrun tähän kirjoituspöydän ääreen piirtämään. Viikon tehtävä Berghs School of Communicationsin kuvittamisen etäkurssilla on kuvitteellinen aamiaiskampanja. Tämä käsin piirtäminen taitaa olla aivan mennyttä ja myös aikaa vievää. Mutta on se vaan niin terapeuttista. Tässä unohtuvat ruuanlaitot ja tv-sarjat ja melkeinpä saunavuorot. Saunavuorot sentään vain melkein. 

Tehtävän kimpussa sketsaillessa - kirjoitin ensin sekstaillessa, mikä lie freudilainen lipsahdus - olen havainnut että tarvitsen paitsi Photoshop-harjoittelua niin myös jossakin pölyisessä Kasarmikadun laatikossa olevaa digitaalista piirtopöytääni. Tai mahdollisesti aivan uutta piirtopöytää. Erillinen näyttökin olisi hyvä. Ja...

Nälkä kasvaa syödessä.

 

Siihen käy ensiapuna avokadot.