Viime torstaina kaksi ravintolasulkuun turhautunutta ystävää ehdotti hotellihuone-illallista. Niinpä tavattiin ison tavaratalon kellon alla - missäpä muualla - ja kävelimme koko Manskun alusta loppuun, kohti hotelli Valoa. Vaihdettiin kuulumisia joita oli kertynyt yllättävän paljon sitten viime kerran, koronasta huolimatta, vai kenties sen ansiosta. On tapahtunut runsaasti erilaisia luopumisia ja tilalle uusia alkuja. Niistä omalta kohdaltani lisää joskus toiste.
Hotelli Valossa meidät ohjattiin privaattihuoneeseen jossa katettu pöytä johon tilasimme oitis lasilliset skumppaa. Seuraavaksi saimme valmiiksi pakatun kolmen ruokalajin illallisen ja pullon Rieslingiä. Olimme haltoissamme tästä uudesta kokemuksesta, vaikka ruoka ei päätä huimannut ja näkymät olivatkin päin Ruskeasuon harmaata bussivarikkoa.
Huonevaraus oli onneksi vain kahdeksi tunniksi, joten toista viinipulloa emme ehtineet tilata, vaikka mieli olisi tehnyt. Sentään työpäivä edessä ja tuoreessa muistissa edellinen yhteinen, suhteellisen kostea blini-illallisemme tammikuussa.
Valopilkkuja arjessa ja kirkasta valoa tunnelin päässä.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar