Miksi osa ihmisistä saa niin vankan itsetunnon ja toiset niin heikon? Jopa saman perheen sisällä. Onkohan se geneettistä vain onko matkan varrella sattunut jotain, joka vei epävarmuuden polulle?
Jos olisin uskaltanut aikoinaan opiskella jotain muuta kuin kauppatieteitä, tietäisin kenties.
Luen parhaillaan Anne Brunilan omaelämänkertaa. Hän kärsii ilmeisesti aikamoisesta jännittämisestä sekä huijarisyndroomasta vaikka on ihan selkeästi fiksu ja menestynyt.
Jokunen viikko sitten kävelin nuorimmaiseni kanssa kaupungille päin. Kerroin, että samana päivänä olin kokenut olevani täysin kelvoton ja kyvytön suoriutumaan työtehtävistäni ja odottaneeni lähinnä vain sitä, että kaikki huomaisivat että on ollut suuri vahinko palkata minut nykyiseen positiooni (tai palkata minut ylipäätään ikinä koskaan mihinkään.)
"Impostor syndrome", sanoi nuorimmaiseni ja kohautti olkapäitään.
Niinpä. Arvelen tosin ettei se sana kuulu esimerkiksi esikoiseni sanavarastoon.
Brunilan elämänkertaan voin samaistua aika monella tasolla, hänellä ei myöskään ollut kovin onnistunut maku miesten suhteen. Mielenkiintoinen kirja ja tarina, joskin kerronta ei mielestäni ole kovin mukaansatempaava. Toisaalta, ehkei elämänkerran kuulukaan olla kuin toteava.
Tätä tulin kirjoittamaan siksi, että Brunila kertoo vaikeuksistaan aloittaa uuden tekstin kirjoittamista. Tuttava oli hänelle tokaissut näin: "Mitä sinä stressaat? Kirjoitat vain jotain alkuun, ihan mitä vain. Senhän voi myöhemmin poistaa".
Kuinka totta se onkaan. Minulla ei ollut mitään käsitystä mitä kirjoittaisin, kun tähän istahdin, mutta jostain on aloitettava. Lokakuussa sain kiinni piirtämisen ilosta Inktober haasteen avulla. Ehkä saan taas kiinni kirjoittamisen riemusta jos haastan itseäni kirjoittamaan jotain - ihan mitä vaan - joka päivä joulukuun ajan?
Luin itse vanhoja tekstejäni toissailtana ja havahduin siihen miten paljon olen joskus kirjoittanut ja miten kivaa sitä on jälkikäteen lukea. Miksi lopetin, sehän on parasta mitä tiedän? (Lukemisen, piirtämisen, kuvaamisen, punaviininjuonnin, saunomisen, projektinhallinnan, aikaansaamisen, matkustamisen, meriveden ja pimeyden ja mitä-kaikkea-näitä-nyt-on lisäksi).
Ostin itselleni synttärilahjaksi inspiraatioksi ja sisustuselementiksi antiikin kirjoituskoneen josta olen pitkään haaveillut. Ehkä tämä vielä tästä?
